Sukat pikkutytölle

Huh, kuinka kauan edellisestä postauksesta onkin jo ehtinyt vierähtää! Minua on pitänyt kiireisenä niin yo-kirjoitukset kuin sairastelutkin, mutta täällä ollaan taas. 

Näistä sukista oli pientä vihjettä jo edellisen sukkapostauksen lopussa ja valmiinakin ovat olleet jo hyvän tovin. Minulla on tapana aktivoitua sukkien ja muiden talvivarusteiden neulomisessa aina juuri, kun talvi on jo melkein ohi, mutta ehkä nämäkin menevät vielä ensi talvenakin (tai sitten ei, 5-vuotiaan jalka kasvanee melkoista vauhtia...). Jos poikkeuksellisesti aloittaisinkin ensi talven sukkien kutomisen jo nyt, niin ehkä kerrankin kaikilla olisi sukat oikeasti silloin kun niitä tarvitaan. :)

Pinkit Sukat:

Lanka: Seitsemän veljestä pinkkinä ja vaaleamman punaisena
Puikot: 4 mm
Malli: Omasta päästä
Koko: 5-vuotiaan tytön jalkaan

 

Melkolailla perussukkaset ilman suurempia krumeluureja. Taisin luoda 48 silmukkaa ja samalla määrällä ilman kavennuksia meni koko sukat. Resori nilkassa auttaa sukkia pysymään kuitenkin jalassa. Tein vähän pidemmän varren, että pysyy hyvin nopeammissakin jaloissa. Resorit ja vahvistetun kantapään tein eri värillä, että tuli edes jotain pientä vaihtelua. En prässännyt sukkia kuviin, näyttävät vähän epätasaisilta, mutta eipä se paljon tahtia haittaa. :)

Naurattaa nämä minun kuvaustaitoni edelleen. :D Yritän kehittää itseäni kovasti, kyllä se tästä vielä alkaa sujua. Nyt kun olen saanut kirjoitusurakan selätettyä, ei muuta olisikaan kuin aikaa neuloa ja tehdä käsitöitä. Keskeneräisenä onkin jos minkälaisia töitä, mm. muutamat sukat (yllätys!), isoäidinneliöitä, joista suunnittelen torkkupeittoa ja matonkuteesta muutamia koreja sekä matto. Olen ehkä aiemminkin maininnut olevani niitä ihmisiä, jotka aloittavat sataviisikymmentä uutta projektia ennen kuin ensimmäinenkään on valmis. Onpahan ainakin valinnanvaraa, mutta toisaalta mitään ei millään sitten valmistu. (Miksi ihmeessä tämä teksti on pienempää kuin muu?! En saa sitä samanlaiseksi kuin muut, vaikka teen mitä. Tekniikka ei totisesti ole minua varten..)

Aurinkoista kevättä! 

Sukat siskolle

Nyt on joulut vietetty ja vuosikin vaihtui tuoden minulle yhden ikävuoden lisää! Ikä ei nyt vielä varsinaisesti paina, mutta muutunhan minä vuosi vuodelta uskottavammaksi mummoksi. :)

Tänään on vuorossa sukat, jotka lupasin  tehdä siskolleni jo joskus kaukana muinaisuudessa. Oli puhe valkoisista polvisukista, joissa olisi "jotakin", ja päädyin lopulta palmikkoihin.  Nämä valmistuneet versiot ovat ehkä viides malli, jotka neuloin. Aina olin tyytymätön johonkin, sekoilin tai jälki oli muuten vaan huonoa ja välillä purin valmiin sukan kokonaan ja aloitin taas alusta. Mutta nyt! Ikuisuusprojekti on vihdoin valmis ja siskolla lämpimät jalat. :)

Palmikkosukat
Lanka: 7 veljestä vitivalkoisena
Puikot: 4 mm
Malli: Omasta päästä jälleen kerran

Kuvat ovat taas vähän mitä ovat, mutta antaa niiden nyt olla.

En uskalla edes arvailla, kauanko näiden tekemisessä meni aikaa. (Ooh, mahtavaa! Kissa oksensi jalkojeni juureen, kun tässä tätä kirjoitan...) Aikaa kuitenkin meni kuukausi poikineen, pari vuotta jopa, jos kaikki versiot lasketaan. Projekti oli kuitenkin mukava kokonaisuudessaan, alkukankeudesta huolimatta. Palmikot toivat mukavaa vaihtelua sileän neuleen lomaan ja ihan hyvällä tahdilla sain neulottua aina päästessäni vauhtiin. Silti taidan jättää palmikot nyt tuonnemmaksi taas hetkeksi. :)

Mielestäni nämä sukat sopivat pitkäsääriselle saajalleen mainiosti. Harmi, että kaikki piirteet eivät ole periytyneet minulle asti. Aioin kuvata sukat ihan tositoimissa, mutta omissa jaloissani en saanut kuvattua niitä enkä lopulta saanut kuvattua niitä mallinkaan jaloissa. Jos hyvin käy, voin lisätä sellaisen kuvan vielä myöhemmin.

Sellaista tällä kertaa. Juuri nyt on tekeillä sukat (yllätys) pienelle tytölle. Samaista tyttöstä kiinnostaa aina kovasti kaikki minun neulomukseni ja toisinaan hän seuraakin askartelujani aivan hiljaa vieressä välillä kysellen, mitä seuraavaksi teen. Jos kiinnostusta riittää, opetan kyllä hänetkin neulomaan tai vaikka virkkaamaan, jos se olisi aluksi helpompaa. Olemme tainneet joskus kokeillakin, mutta silloin hän oli vielä niin pieni, että ei vielä onnistunut. Täytyy kyllä pitää varani, sillä tuo pieni ja pippurinen siskontyttö on niin näppärä, että kohta hän varmaan opettaa minulle käsitöiden uusia tuulia eikä toisinpäin. :)

Tekeillä on jotakin hyvin vaalenpunaista. Näistä lisää ensi kerralla.

Nähdään taas!